Vuosi 2011 lähenee uhkaavasti… 31 joulukuun, 2010

Marjo hoiti hepat aamulla ja kun menin iltapäivällä tallille niin Marjo olikin just siivonnu karsinat ja laittanu heinät ja vedet valmiiksi. Kävin sit vaan tyhjäämäs kärryt tunkioon. Menin vähän kävelemään Kamin kans pellolle ja otettiin muutama toisto köysiharjoitusta. Kami tuntuu olevan nopea oppimaan, nyt alkoi peruuttaa jo aika pienestä heilautuksesta. Ja kun jatkoin niin peruutti toisenkin askeleen. Tosin välillä piti vähän protestoida ja ottaa naru suuhun… 😀

Vein Kamin vielä hetkeksi tarhaan, mutta haettiin hepat jo puoli kuudelta sisälle ennenkö raketteja alettiin ampua. Annoin iltaruuat. Sen jälkeen otin ponin kiinni ja kiersin narun kalterin ympäri. Pidätin siitä jos poni meinas lähteä liikkeelle ja sain sit hyvin nostelua taas kaikki jalat kun poni ei päässy pyörimään vaikka kiinnipitäjää ei ollu. Ensin meinas lähteä kääntymään, mutta kun siirsin sen pari kertaa takaisin siihen missä oli ollut niin jäi seistä nököttämään siihen. 🙂

Jätin hepat talliin ja kävin vielä seittemän mais lähtiessäni tsekkaamassa mitä ne meinas kun raketteja ammuttiin naapureis. Kami se vaan veteli sikeitä pitkin pituuttaan. 😛

Kärsivällisyyden opettelua 30 joulukuun, 2010

Makasin eilisen kotona jotta pääsisin joskus tästä lenssusta eroon. Marjo siis hoiti hepat, oli saanut Kaminkin hyvin ulos ilman ongelmia. Ja olivat olleet ulkona ilta seitsemään asti kun oli niin hyvä sää.

Tänään kävin sitten tekemässä aamutallin ja siivosin karsinat. Olin nopea kun sain kaikki hommat tehtyä alle tunnissa. Menin takaisin kotia ja mun piti mennä hierojalle, mutta kun oli sen verta flunssainen olo niin siirsin sitä vielä tuonnemmaksi. Nukuin sit kahteen asti ja sen jälkeen voin sanoa, et alko olla sellainen olo että ehkä tuo flunssa tuosta vielä taantuu.

Menin illalla vielä uudestaan tallille 7 aikoihin. En ottanut heppoja heti sisälle, kun katsoin että Kamikin oli hoksannut pihaton ja seisoskeli sielä. Ja mikä ihmeellisintä, Poke seisoi ulkona! Poke joka jumittaa aina pihaton oviaukolla eikä päästä Nasua sisään ollenkaan, seisoi ulkona ja katsoi kun varsa möllötti pihatossa! Musta alkaa tuntua, että Poke taitaa tosissaan tykätä uudesta kaveristaan. Aamullakin kun vein Poken ensin ulos se jäikin portille seisomaan ja odottamaan Kamia, eikä Pokemaiseen tapaansa singonnut heinäkasalle ja unohtanut kaikkea muuta. 😀

8 aikoihin menin sitten hakemaan Kamin sisälle. Taas se ensin riehui ja huuteli Poken perään, mutta kun harjailin sitä, niin rauhoittui pian ihmettelemään mun tekemisiäni. Ison asianki se väänsi heti talliin ja siivosin sen talikkoon ja lähdettiin viemään se Kamin kanssa tunkiolle. Tuotiin talikko talliin ja käytiin kävelemässä pari rinkiä pellolla ja Kami totes että on se kaveri vielä tallella. Vähä meinas pysähtyä kun mentiin takaisin talliin, mutta tuli kuitenkin paljon paremmin kuin edellisillä kerroilla kun Poke on jäänyt vielä tarhaan. Tallissa otin Kamilta pari kertaa riimun pois päästä, ensin avasin niskan päältä ja sitten kokeiltiin korvien yli pujottamalla. Hienosti seisoi ukkeli paikoillaan ja odotti että riimu oli taas päässä.

Marjokin siinä vaappui talliin ja treenattiin vähän ”kiinni sitomista” ja nostelin samalla taas kaikki kaviot ja rapsuttelin niiden pohjia.  Pujotettiin riimunnaru kerran kalterin ympäri niin että Marjo piti narun toisesta päästä kiinni ja jos Kami koitti kääntyä tai lähteä liikkeelle niin Marjo sai narusta pidätettyä sitä, mutta tarpeen vaatiessa pystyi myös vähän antamaan narusta myöden. Touhattiin siinä varmaan 15 min. kun odoteltiin et miehet tois kuiviketta vielä Poken karsinaan jotta saadaan Pokeki sisälle. Kami oli koko sen ajan tosi kiltisti ja näytti ymmärtävän narun rajoitukset eikä laittanut yhtään hanttiin. Lopulta seisoi jopa ihan paikoillaan kääntyilemättä kun sitä siinä rapsuttelin. Siinä vaiheessa olikin hyvä hakea Poke sisälle, kun Kami oli ollut oikein kiltisti ja annettiin sitten iltaruuat ja heinät heti perään.

Aloitin muuten tänään Nasun ja Kamin uusien sivujen tekemisen. Niistä tulee kyllä ekaa kertaa mun sivujenteko historiassa tosi pelkistetyt, mut löytyy sieltä silti kaikki olennainen. 🙂

Kyllä se tauti nyt päälle iskee… 28 joulukuun, 2010

Flunssa se senkun pahenee eikä varmasti ota loppuakseen! Nyt kun kurkkukipu hellitti niin nokka vuotaa ku kraana ja yskäkin alkaa iskeä päälle. Ja viluttanukki on, mutta kuumetta ei kunnolla tuu, niinku ei tähänkää asti. Ku tulis se tauti kunnolla ja olis pari päivää, mutta ku ei. 2vk ja yks vaiva kerralla aina muutaman päivän. 😡

Raahauduin silti sitkeästi aamulla tallille ja annoin aamuruuat. Vein ensin Poken ulos ja Kamin perässä. Vähä poika huuteli, mutta malttoi silti kävellä nätisti tarhaan. Annoin aamuheinät ulos ja menin siivoamaan karsinat. On se outoa siivota karsinoita pitkästä aikaa… sellaisia kun ei oo hetkeen ollu, mitä ny tuo pihaton tapainen. 😀 Kun sain aamutallin tehdyksi, käytiin tarhassa Marjon kanssa nostelemassa Kamin jalat. Hyvin antoi poika jalat nostaa ja vähä rapsuttaa kavion pohjaa ja antoi jopa mun laskea ne maahan vaikka ensin meinas etujalkoja kiskoa pois. Eilen sätkyi takajalkoja nostaes, tänään ei yhtää. Voi olla että Matias nosti ne liian hätäisesti niin että Kami vähä säpsähti. Tuo ku otetaan jokapäiväiseksi tavaksi ni hyvä siitä tulee. 🙂

Käytiin kahvilla ja mentiin sitten vielä taluttelemaan heppoja pellolle ja pihatielle. Kami kävelee kyl tosi hyvin narussa, siitä kiittäminen kasvattajaa joka ei oo antanu pojan kasvaa pellossa. Yhtää ei kaduta että sieltä varsan päätin ostaa. 🙂
Pysähdyttiin välillä ja alettiin ottaa ensimmäisiä köysiharjoituksia. Aloitettiin peruuttamisen opettelulla. Ensin jouduin heiluttamaan köyttä aika kovaakin jotta Kami tajusi ottaa askeleen taaksepäin, mutta tajus kuitenkin. Otettiin ihan muutama toisto kerralla ja käveltiin taas hetken ja taas muutama toisto. Tuo peruuttamisen opettaminen on varmaan tärkein noissa köysiharjoituksissa, se kun toimii kätevästi monessakin tilanteessa. On vain Nasun kanssa tullut se todettua. Ja kun se oppii tuon köyden heilautuksen niin se toimii hyvänä pysäyttäjänäkin. Nasulle esim. ei tarvi kun kerran heilauttaa narua niin se pysähtyy ravistakin kuin seinään tai jos on ahdas paikka niin vähän köyttä heilauttamalla se voi peruuttaa pois ilman että tarvii yrittää kääntyä. Käytiin tienpäässä kääntymässä ja ohi meni sopivasti 2 hlöautoa eikä Kami meinannut niistä mitään. Kävellessä tuli huomattua, että Poke tuuppasi Kamia hellästi peffaan jos poika pysähtyi jotain ihmettelemään tai maistelemaan. Poke tuntuu käyttäytyvän melkein ”isällisesti” Kamin kanssa. 🙂

Käytiin vielä pihassa ihmettelemässä moottorikelkkoja, ehkä ensi kerralla ne voisi olla vaikka käynnissä. Rinin ja Masin totutin aikoinaan kelkkoihin sillä että ne oli käynnissä ja hakivat istuimelta leivänpaloja. Näin ollen maastossa vastaan tulevat kelkat sai hepat enempi kiinnostuneiksi kuin pelokkaiksi. 😀 Mutta ennen sitä opetellaan kyllä Kamin kanssa se että pelottavia asioita ei kannata lähteä karkuun, vaan ne lähtee pois kunhan vain malttaa itse pysyä paikalla. Eli opetetaan pysähtyminen jännittävässä tilanteessa pakoreaktion sijaan. Mutta vaikka intoa olisikin hirveesti niin täytyy muistaa että harjoituksia
kannattaa tehdä usein, mutta vähän kerrallaan. Varsinkin varsan ollessa kyseessä. Hiljaa hyvä tulee. 🙂

Ensimmäinen päivä Kamin kanssa 27 joulukuun, 2010

Menin tekemään aamutallin ja siellä ne olikin jo hepat höristen odottamassa sapuskoita. Pokelle aamuruuat ja sit molemmille heinät. Siivosin siinä samalla karsinat ja Kamikin oli aivan fiksusti vaikka talikon kanssa hääräsin karsinassa. Puhtaat aluset alle ja sit Marjokin jo tuli ulos ja mentiin heppojen kanssa pihalle.

Pidettiin molemmat ensin narussa, Kamin kanssa kierrettiin tarhan reunat. Hetki siinä ihmeteltiin ja annettiin heppojen nuuhkia, sitten päästettiin  Kami irti. Kami oli kovin kiinnostunu Pokesta ja osoitti kyllä selkeästi alemmuutensa ”suuta aukomalla”. Päästettiin Pokekin irti ja muutaman kerran se kiljahteli kun Kami tuli tutustumaan, mutta mitään showta ei tullu. Annettiin heinää ja ihmeteltiin kun Poke päästi Kamin jopa samalle heinäkasalle ja melkein vaihtoi itte heinäkasaa sen sijaan et olis Kamin ajanu pois! Suuri ihme, ehkä niistä voi tulla hyviäki kavereita. Ei Poke silti aiva tossuksi ruvennu, näytti kuitenkin poijalle paikkansa. 😉 Räpsin muutaman kuvankin.

Kun todettiin että Kami tajusi tarhan rajat ja tais saada iskunkin, niin tohdittiin jättää ne hetkeksi vahtimatta ja mentiin kahville. Sen jälkeen menin vielä kävelemään Kamin kanssa pellolle liinassa jotta sai vähän juosta, tosin turvalla lumen auraamiseksi se lähinnä meni. 😀 Mut hienosti poika oli siinä. Laitettiin se takas tarhaan ja menin käymään koirien kanssa mettässä. 4 aikoihin menin hakemaan pojan talliin, ettei pimeässä erehdy langoista läpi. Kierrettiin ennen talliin menoa pieni lenkki pellolla ja hyvin se käveli. Talliin ei kyl olis halunnu kun Poke jäi vielä ulos ja siinä sit tuumattiin ja pari kertaa vähän hypähti pystyynkin, mutta kun totes että muuallekkaa ei pääse ne kipitti karsinaan. Siel sit vouhotti hetken, mutta rauhoittui hetken päästä jonkin verran jotta uskalsin sen yksin sinne jättää.

Kävin syömässä kotona. Menin tekemään vielä iltatallin ja hain Pokenkin sisälle. Annoin iltaruuat ja vähän heinää. (Marjo kävi antamassa vielä lisää yötä vasten.) Siivosin vähän Kamin karsinaa kun oli sinne jo tehny asiat ja vielä pitkin seiniä, jonku verran siis stressas ku joutu yksin talliin. Pidin Kamia kiinni ja Matias nosteli kaikki sen jalat. Rapsuttelua ja sitten lähdin kotia.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kami saapui 26 joulukuun, 2010

Käytiin eilen hakemassa koppi ja siivoilemassa Kamin karsina remontti roinasta. Lähdettiin aamulla kymmeneltä ajamaan kohti Forssaa ja Marjo ja Mika oli päivän aikana viimeistelly Kamin karsinan. Kami oli kasvanut paljon sitten Vermon näyttelyn, on jo melkein iso poika! Vähän isompi kuin Nasu! Tehtiin ensin paperit ja juotiin kahvit ja sitten mentiin lastaamaan poni koppiin. Kamia jänskätti koppiin meno. Arvasi vissiin että nyt on hommaan koira haudattuna ja jouduttiinkin sit lykkäämään poika koppiin silmät peitettynä.

Kopissa on onneksi valo, niin ei tarvinnyt pimeässä olla ja sain hyvin seurattua kopin etulasista mitä poika kopissa touhaa. Ihmeen rauhassa se koko matkan siellä oli, laittoi välillä maatekin. Päästiin turvallisesti perille lumisateesta huolimatta ja Kami oli ensin sitä mieltä että koppi olikin ihan kiva paikka ”enkä varmaan tule ulos”! 😀 Astui pari kertaa lastaussillalle, mutta kun se kolahti niin pakitti. Poke luurasi tallin ikkunasta ja kun huomasi että kopissa onkin kaveri niin hirnahti kuuluvasti ja Kami vastasi takaisin ja kopsutteli kopista ulos! Huutelivat vähän toisiaan ja hissun kissun päästiin tallin ovelle. Siinä sitten taas tuumattiin tovi ja askel kerralla päästiin lähemmäs kunnes poika sit rohkaisi mielensä ja asteli talliin. Nuuhkivat Poken kanssa käytävällä oven yli ja kun Poke hirnahti niin Kami vähän pelästyi, mutta tuli mun perässä karsinaan ja pääsi ihmettelemään ”luukkuaan” ja uutta tallikaveria.

Siivosin kopin ja vein poitsulle heinää ja ruoka ainakin maistui. Aika ajoin ihmettelivät toisiaan Poken kanssa karsinan väliseinän läpi ja jatkoivat taas syömistä. Kävin juomassa kahvit ja annoin sitten iltaruuat hepoille ja sekin upposi kuin pohjattomaan kaivoon. Kami meinasi kuopia ruokakippoa ja pelästyi kun siitä kuuluikin kova ääni ja ensin säpsyi mun varjoakin karsinan seinässä. Kävin sitä muutaman kerran rapsuttelemassa ja 1,5h päästä se alkoikin jo olla paljon rennomman oloinen ja annoin sitten vielä iltaheinät. Katsotaan mikä on tilanne aamulla ja miten ulkoilu sujuu… 😀

RAUHALLISTA JOULUA! 24 joulukuun, 2010

Niin se taas joulu tuli ja melkoisen alkutohinan jälkeen on viimein päästy rauhoittumaan ja odotellaan ruuan valmistumista. Tämä on ensimmäinen joulu kun porukat kokoontuu meillä, ei toki mitää ressiä… 😀 Tallikin valmistui jouluksi ja Poke paappa pääsi lämpimään talliin. 🙂 Toki sähköt pitää vielä vetää ja satulatelineet ym. asentaa, mutta asumiskunnossa se on jo. Pääsee kohta Kamikin muuttamaan, siirtoa kun jouduttiin vähän venyttämään kovien pakkasten vuoksi.

Nasun kanssa on kuulemma mennyt hyvin ja ovat ottaneet pohkeenväistön projektiksi näin ensin ja kuulemma hitaasti laukkaaminenkin on ollut vähän hakusessa… meidän Nasulta, miten niin? 😀 Toivottavasti ehtisin käydä moikkaamassa ponia välipäivinä…

Alla vielä kuvia uudesta tallista. 🙂

Kamin karsina vasemmalla

Poken karsina, vähemmän kaltereita, mutta eikö vanha viisas sielä pysy? 😀

 

 

Sinne lähti Nasu… 15 joulukuun, 2010

Tulin puolen päivän jälkeen tallille ja tsekkasin vielä et kaikki Nasun mukaan tarvittavat kamat on pakattuna. Toin samalla Konstan (kääpiöjänis) häkkeineen Marjon luo, Marjo kun on nyt sitten Konstan uusi omistaja. Onhan sen pitänyt jo pari kk muuttaa, mutta kun tallin teko on ollut kesken niin on sit viivästynyt. Sain Konstan asumuksineen valmiiksi ja Natalie ja Peter kurvasivatkin jo pihaan. Käytiin tekemässä eka vuokrasoppari ja sit kamat autoon. Harjasin ponin, toppis ja kuljetussuojat jalkoihin ja sit poni kyytiin. Ja se jopa tuli sinne ihmeen nätisti. Vähän tarvitsi harkitsemis aikaa, mutta leipien perässä lopulta kipitti koppiin. 😉

Saatiin luukut kiinni ja Nasu vielä hirnahti kopista ennenkö lähtivät. Ikävä tuli heti, mutta koitan ajatella et tästä nyt kuitenkin hyötyy kaikki ja Nasukin tulee toivottavasti ensi keväänä vähän taitavampana kouluponina takaisin. 🙂 Natalie kysyi voisko Nasu olla sielä sen aikaa että voisi suorittaa koulussa loppunäytön kouluosuuden Nasulla. Ja tottahan se mulle sopii! Ehditään Kamikin ruunaamaan ennen Nasun paluuta. Esteet menee Vallulla. Vallu ( http://www.sukuposti.net/hevoset/60260 )  on siis Nasun tallikaveri talven ajan. Se on tuttavani kasvattama nf/arabi-risteytys joka meni Natalielle loppukesästä loppuelämän kotiin, siitä kun ei oikein tuntihepaksi ollu. Itse oon joskus aikoinani paljon Vallulla ratsastanut ollessani Dimonassa kesätöissä. 🙂 Toivotaan että Nasu ja Vallu tulee hyvin toimeen.

Jos vain suinkin, niin käyn kattomassa Nasua joulun välipäivinä…

Vika maasto ennen ku Nasu lähtee 14 joulukuun, 2010

Marjo pääsi tänään jo yhdeltä koulusta ja pyysin sit sitäki Poken kans mukaan kun olin menossa maastoon. Harjasin Nasun & Poken sekä satuloin ne ja Marjo tuliki sit laittamaan Pokelle loput varusteet. Mentiin taas Vanhankyläntielle kun Pokella yhä kesäkengät ja siä pystyy menemään ilman että lipsuu. Tosin jokku urpot (Mika ja Matias) oli käyny ajamassa moottorikelkoilla sielä melkein koko tien leveydeltä ja telojen jäljissä tietty hevosten jalat uppoaa lumeen joka askeleella eri lailla joten jouduttiin melkein menemään käynnillä. Muutamassa kohtaa oli reunassa sen verta puhdasta hankea jotta pystyttiin vähän ravaamaan. Mentiin toiselle kääntöpaikalle asti ja käännyttiin sit kotia.  Kotia tultiin käynnissä jos ei lasketa sitä että ravattiin Marjo ja Poke pari kertaa kiinni.

Marjo meni hoitamaan Poken varaajakämppään, mut ei päässykkää sinne ihan ongelmitta. Poke löi liinat kiinni kun yritettiin saada se pihaton ovesta sinne. Se ei vaan suostunu tulemaan! Marjo koitti sit ulkokautta takaovesta, mutta Poke oli päättäny ettei mee siitäkään! Otin sit lopulta Nasun ja talutin sen edeltä katoksen alle ja kurvattiin siitä pihattoon ja Marjo sai sit Poken perässä varaajakämppään. Vähän alkaa tuntua siltä että Poke paapallakin alkaa näkö huonontua. Varsinkin pimeällä sen huomaa, mutta ei se vielä lamppujen valossa tuollasta oo tehny. 😦

Maastossa 13 joulukuun, 2010

Mittari näytti aamulla -18, mutta olin päättänyt että käydää tekemässä Nasun kanssa lenkki vielä kun se on kotona. Puin vain 4 housut ja samanverran paitoja/takkeja ja kunnon talvikengät jalkaan, niin johan tarkeni! Ekaa kertaa tänä talvena hoksasin laittaa huivinkin ja voin kertoa että ekan ravipätkän jälkeen olin siitä onnellinen, kun alkoi poskia pistellä. Nostin huivin niin jotta silmät vaan näkyi ja sen jälkeen ei paleltanut enää mistään! 🙂 Mentiin mökkitielle ja alkuhölkän jälkeen kun koitin nostaa laukan oli ponilla pukki herkässä ja meinasi alkaa villittää. Rauhoitin sen käyntiin, otettiin ravi ja uudestaan laukannosto ja sit se malttoikin mennä nätisti. Tie oli nyt sellaisessa kunnossa että ravattiin ja laukattiin tasaisen rauhalliseen tahtiin pitkän matkaa, muutamaa käyntipätkää lukuunottamatta. Ja poni vaan juoksi tyytyväisenä! 🙂 Takaisin tullessa olikin jo sit melko rauhallinen kun oli mennessä saanut päästellä pari kilsaa välillä ravissa, välillä rauhallisessa laukassa. Takaisin mentiin pitkän matkaa reippaalla ravilla ja vähän ennen Peuralantietä otettiin loppukäynnit.

Menin hoitamaan ponin varaajakämppään ettei tarvinnu pihatossa palella. Nasu ei ollu hionnu yhtään, eli onnistuneesti sain sen menemään ravi ja laukka osuudet ettei käyny liian raskaaksi tuolla pakkasella. Vaikka ensin meinaski villata. Harjauksen jälkeen loimi selkään ja poni ulos. Siivosin pihaton.
Natalie tulee varmaan hakemaan Nasun keskiviikkona.

Kylmää…. *hrr* 12 joulukuun, 2010

Kengittäjä kävi ottamassa Nasulta torstaina kengät pois. Onneksi kävin juoksuttamassa ponia päivällä liinassa, niin ei ainakaan hirveästi ollu virtaa. Ja muutenkin kun vähä laukattiin maastossa ja poni hikos edellisenä päivänä niin sai sit vähä palauttavaa liikuntaa ku ravaili ja meni käyntiä liinassa. Saa nyt olla hetken ilman kenkiä, niin ei oo sit hokkeja jalassa kun lähtee Laihialle.

Perjantaina käytiin tekemässä Vanhankyläntien lenkki. Marjo ja Pokeki tuli pitkästä aikaa mukaan. Nasun kaviot puri maahan paljon paremmin, kuin edelliskerralla kun oli vielä kengät alla. Melkein saa sanoa, jotta jos ei jäätä oo niin ilman kenkiäkin pärjää näemmä hyvin. 😀 Alkumatka pitkälti käyntiä, kun Poke lipsui kesäkenkiensä kanssa. (Ens viikolla kengittäjän pitäis tulla laittamaan talvikengät sille.) Vanhankyläntiellä päästiin sit ravaamaan kun siel on tasainen lumikerros eikä lipsu. Mentiin jonku matkaa ja Nasu olisi kovasti nostanu laukkaa. Kun sit viimein sai luvan laukata, niin voi poijat mentiin lujaa! Koitin ensin pidätellä, mutta lopuksi päästin sen spurttaamaan oikein kunnolla niin jotta Pokeki jäi ihmettelemään et mihin ne sinkos. 😀 Kädet oli ihan spagettia kun otettiin lopulta ravin kautta käyntiin. Koko kotimatka tultiinkin sitten käynnillä jotta hepoille varmasti tulee kunnon loppukävelyt kun spurttasivat niin kovasti. Kotona menin hoitamaan Nasun varaajakämppään ja hieroin vähän sen selkääkin. En nyt muista oonko maininnu et hieroja kävi ne pari viikkoa sit hieromassa ja molemmilla oli selät vähän jumissa. Ja totesin että molemmat kaatui pellolla riehuessaan tuossa syksyllä, että hyvin mahdollista jotta johtuu siitä.

Natalien piti hakea Nasu tänään, mutta kovan pakkasen vuoksi siirsivät tulon viikolle. Talli alkaa olla valmis ja jos hyvin käy, Kami haetaan ensi viikonloppuna.