Aika on muka taas menny niin nopeesti, että ei oo ehtiny päivitellä blogia. Viime viikol kävin Nasun kanssa lauantaina Hautsikassa tunnin lenkillä ja tehtiin me toinenki tunnin lenkki, mut en muista mikä päivä… Ja muistaakseni perjantaina mentiin puolituntia ilman satulaa pellolla lähinnä käynnissä, mutta tehtiin koko aika peltoa kiertäessä kahdeksikko sinne ja toinen tänne ja otettiin peruutuksia. Peruutuksissa Nasu pisti taas hanttiin ja yritti vain mennä vinoon tai nyppiä ohjia. Kahdeksikot kyllä meni tosi kivasti. Käytiin me siinä pieni lenkki tielläki tekemässä jotta voitiin vähän ravatakki. Pellon pohja on vähä turhan pehmeä siihen. Ja Kami osaa nyt ”ympäri-tempun” jo pelkästä käskystä. 🙂
Su-ke ponit sai vaan olla. Hyvä kun ehdin tallihommat tehdä kun olin su Seinäjoen KV:ssa hommissa ja su-ma piti hinnoitella kirppiskamoja. Ja maanantai ilta meni hallikökässä kun siirrettiin koiraharrastajien esteet treenihallille. Nyt on niin hyvä halli, että ehkä meidän agiharrastuskin saa taas vauhtia! 🙂 Tiistaina vein kamat kirppikselle ja hoidin asioita kylällä, mutta illalla iskä, Marjo, Mika ja Marjon sisko ja sen mies tuli meille tallikökkään. Äiti hoiti kahvittelun. Hajotettiin vanha betonilattia ja kuskattiin se pois. Tänään oli sit kökkä nro. 2 ja saatiin ylim. hiedat pois. Nyt saa hakea vähä karkeampaa hietaa pohjalle, vetää salaojan, laittaa eristykset ja valaa betonin. Sit päästään siihen parhaimpaan osaan, eli karsinojen tekoon! 🙂
Tänään otin vähän aikaa poneillekki ja ratsastin taas Nasulla puolisen tuntia ilman satulaa. Kierrettiin ensin heinäpelto ympäri ja tehtiin siinä vähän voltteja. Ja sit ravattiin se kerran ympäri, mut siirryttiin sit tarhaan kun pellot tuppaa olla niin märkiä. Tarhassa mahtuu sopivasti tekemään voltteja ym. pientä ”jumppaa”. Ihan käynnissä tehtiin koko ajan, mutta se nyt on pääasia että saan taivuteltua ponia, jos päästäis kunnolla hommiin taas hetken päästä tuonne naapurin kentälle ja tarpeen vaatiessa maneesiin. 🙂 En tiedä oonko maininnukkaa, et Sorvarin talli on tuossa meidän naapurissa. About 500m päässä. Löytyy lämpöeristetty maneesi, kenttä, valmentaja, hevostarvikeliike, kengitys-/satulaseppä ja kaikki mitä hevosharrastaja voi tarvita. 😀
Mutta siis joo, tehtiin ensin koko tarhan levyisiä voltteja, mutta kun Nasu alkoi taipua paremmin, niin alettiin pienentää volttien kokoa. Yritin muistaa ratsastaa ponin myös kulmiin ja nimenomaan pohkeilla. Nasu alkoi kyllä kuunnella tosi hyvin ja alkoi mennä muodossa tosi pitkiäkin aikoja. 🙂 Poni oli niin hyvin kuulolla, että uskalsin kokeilla pohkeeväistöäkin. Tottakai sen kuitenkin piti alkaa vääntää ensin vastaan, mutta meni se loppuviimein ihan oikeinkin jopa siihen hankalempaan suuntaa. Loppukäynneissä kokeilin käännellä Nasua pohkeilla tarhan poikki ja ratsastaa sen pohjeavuilla edelleen niihin kulmiin (tätä on harjoiteltu maastossakin, siis kääntämistä pelkillä pohkeilla). Ensin Nasu meinas taas alkaa vain kiihdytellä ja nostaa raville. Sillä on turhan lujassa se, että jos ratsastaja vähä puristaa pohkeella, vaikka vain toisellakin niin se nostaa ravin tai alkaa muuten hosua. Ei meinaa mennä perille ollenkaan se että se pohjeapu voi olla vain kääntöapukin. Mut yleensä kun sitä hetken tekee, niin alkaa kääntyä sen kiihdyttelyn sijaan. Pitäis joku päivä kantaa pöntöt pellolle jo harjoitella sitä pujotellen.
Kamille laitoin tänään suitset päähän ja alettiin harjoitella ekaa kertaa ohjasapuja. Tähän asti takaa-ajaessakin ohjat on ollu kiinni vain riimussa, ei kuolaimessa. Nyt kun Kami on aika hyvin tottunut kuolaimeen, ajattelin kokeilla laittaa ohjat kuolaimiin. Aloitettiin ihan vaan sillä, että seisoin Kamin edessä ja otin molemmista ohjista kiinni ja laitoin ihan pienen paineen/vedon toisella ohjalla ja heti kun Kami vähän liikautti päätä pyydettyyn suuntaan lakkasin pyytämisen. Pian Kami käänsikin jo koko päätä pyydettyyn suuntaa ja kohta se peruuttikin pyynnöstä. 10 minuuttia harjoiteltiin. Lopuksi otettiin Kamin uus lempitemppu ”ympäri” jotta saatiin lopettaa harjoittelu johonki helppoon tekemiseen jonka se jo osaa. 🙂 Kattoo josko huomennakin ehdittäis vähän treenata noita ohjasapuja. Sais pian alkaa sovitella sille noita meidän lämppäreiden vanhoja valjaita ja aloitella uudestaan takaa-ajo harjoitukset. Jos ihan oikeesti ens kesänä sais sit ne kärrytki perään.
Tuleva talli toisen kökän jälkeen.
Niin ja ettei unohtuis, niin meille muutti viime lauantaina 3-vuotias mustavalkoinen kollikissa Miska. Miska tuli meille Suupohjan löytöeläinkodilta. Miska on kotiutunut oikein hyvin ja tänään se kävi ekan kerran ulkoilemassakin. Tosin sitä kyllä melkoisesti jännitti siellä ja olikin pian pyytämässä takaisin sisälle. Koirien kanssa Miska tulee oikein hyvin toimeen ja se löysi heti yhteisen harrastuksen Muscan kanssa. Nimittäin gerbiilien kyttäämisen. 😀 Miskan edellisessäkin kodissa on ollut koira ja välillä tuntuu että se luulee itsekin olevansa koira. Kiehnaa ja puskee koiria ja Rodi on ottanu sen uudeksi tyttöystäväkseen… hmmm…
Miskalla on kissan päivät 😀