Tarkoitus oli eilen aamusta mennä vähä kävelyttään heppoja pellolle ja kuvata kun oli niin hieno ja lämmin ilma, mutta mun suunnitelmat meniki persiilleen ku matkalla väistin kurvissa vastaantulevaa autoa ojanpenkalle. Ei se syvälle menny, mut sen verta kuitenki et kiinni jäi. Marjolla onneksi vapaapäivä koulusta, niin se tuli hakemaan ja haettiin naapuri vetämään auto ojasta pois. Hain ratsastuskamppeet Marjolta ja jouduinki sit lähtemään samantien, kun koirat oli mukana ja tarkoitus oli ehtiä lenkittää nekin. Aikataulu paino sen verran päälle, kun piti yhdeksi tunnille Sorvariin. Marjo hoitikin sit hepat vallan.
En onneksi ollu pahoin aikataulusta myöhässä ja ehdin hyvin Sorvariin. Mode ratsastuskuntoon ja maneesiin. Ihan perusjuttuja otettiin nytkin enkä mä kyl näe mitää syytä mitää monimutkaista ottaakkaa vielä, kun tuntuu et perusasiatki on niin pahoin hukassa! Sitä se puskissa ratsastelu teettää… Piti taas tosissaan tehdä töitä jotta muisti yhtäaikaa asettaa, antaa sisäpohjetta, pitää ulko-ohja tuella ja viel yrittää kaiken yrittämisen jälkeen pysyä rentona. Huomasin vaan, että kun jotain oikein kovasti yritin ni hetkenpäästä jännitinki koko kroppaa ja sit alko pomppinen. ^^ Siirryttiin kahdeksikolle jolla jouduin oikiasti keskittymään koko aika hommaan, ettei päässy laiskottelemaan. Mä vaan välillä unohdan tyyliin antaa sitä sisäpohjetta tai en myötääkkää kädellä ku pitäis jne.
Aikani kun olin hinkannu ja mentiin harjoitusraviakin, niin mä sain Moden menemään välillä tosi hienosti! Olikohan se nyt sit hienosti sanottuna niin että se meni pyöreässä muodossa. Mä en oo vielä ikinä saanu hevosta menemään niin hienosti! Mä oon aina haaveillu siitä, kyllä nyt tuli viel lisäpotkua treenaamiseen! 😀 Varmasti sekin vaikuttaa kun on niinki osaava hevonen alla, mutta tuon kanssa mä opin niin paljo enemmän kun se tekee oikein jos vain pyytää oikein. Nytki tuli muutaman kerran ahaa-elämys, et ”hei kun mä teen näin niin tää hevonen menee noin”. 😀
Otettiin laukkaakin nyt ympyröillä ja vasempaan kierrokseen se meni aika ajoin melkein hallitun oloisesti. 😀 Mulla jotenki meinaa tulla kiirus tuossa laukassa kun on tottunu kipittämään pienen Nasun kanssa ja tuo ku ottaa muutaman askeleen ni ollaan jo toises pääs maneesia. x) Mut siinä huomaa sen tärkeyden miten paljon oman katseen pitää olla edellä suunnittelemassa esim. mistä tehdään voltti tai on yhtäkkiä estetolppa edessä. Oikeaan eli mun huonompaan kierrokseen homma oli vähän hankalampaa, mutta paremmin se onnistui ku ekalla kerralla. Ehkä kun mä vähän totun tuohon isoon heppaan niin homma alkaa sujua paremmin. Ja jotenki ku se etenemis tahti on niin reipas laukassa, niin sit meinaa taas unohtua se kulmiin asettaminen ja pohkeiden käyttö… ehkä ne joskus alkaa tulla sieltä takaraivosta, mut nyt tuntuu et puolet aina unohtuu. Käynnissä ja ravissakin mä vielä ehdin miettiä vähä mitä piti tehdä, mut laukassa en. Mut kaikenkaikkiaan tehokas ja hyvä tunti oli taas, hiki vaan virtas! 🙂
Marjo hoiti tänäänki hepat joten keskityin sit pupujen puunaamiseen huomista näyttelyä varten sekä käytin Muscan ja Rodin hierojalla. Musca oli ekaa kertaa. Se pääsi heti jyvälle ja nautti täysin siemauksin! Rodi sen sijaan oli ku lentoon lähdös eikä siitä meinannu tulla mitää. >:) Huominen meneeki Ilmajoella kaninäyttelyssä et jäävät viel huomiseksikin hepat Marjon hoidettaviksi. Maanantaina sit taas tallille.